Kierrätystiiliä, oma voimala ja 20 vuoden ylläpitovastuu

Blogi|24.11.2022

Helsingin Roihupeltoon nousee lähivuosina ammatillisen koulutuksen jättikampus, joka ällistyttää sekä suuruudellaan että ekologisilla yksityiskohdillaan. Julkinen rakentaminen näyttää muille mallia hiilijalanjäljen pienentämisessä.

Projekti-insinööri Sonja Aaltosen työaika kuluu tällä hetkellä Lujatalon historian suurimman rakennushankkeen valmistelussa yhdessä muun tiimin kanssa. Stadin ammatti- ja aikuisopiston Roihupellon suurkampukselle tulee 13 eri perustutkinnon tilat noin 44 000 neliömetrin alalle, ja rakennuttajana on Helsingin kaupunki.

Työ tehdään elinkaarimallilla, joten rakentajalla on 20 vuoden ylläpitovastuu rakennuksesta sen valmistumisen jälkeen. Kokonaisuutena hanke on valtava vastuullisen rakentamisen voimannäyte.

”Sitoudumme siihen, että rakentamisen hiilijalanjälki Roihupellon työmaalla on kymmenen prosenttia pienempi kuin tavanomaisissa hankkeissa. Suunnittelua ja muun muassa materiaalivalintoja ohjaa vahvasti vastuullisuusnäkökulma”, Aaltonen kertoo.

Kun tontilla olevia vanhoja rakennuksia kesällä purettiin, käytössä oli tilaajan tekemä tarkka luettelo säilytettävistä ja kierrätettävistä materiaaleista. Esimerkiksi osa kampuksen muuratuista väliseinistä tehdään kierrätystiilistä.

”Rakennuksen perustuksissa käytämme vähähiilistä terästä ja betonia. Myös sisätilojen materiaali- ja kiintokalustevalinnoissa korostuvat ympäristöystävällisyys, kestävyys ja huollettavuus”, Aaltonen luettelee.

Maalämpöä ja aurinkoenergiaa

Yksi kiinnostavimmista uuden kampuksen yksityiskohdista on oma maalämpövoimala, joka kuuluu Suomen suurimpiin maalämpöjärjestelmiin. Tontille tulee noin sata maalämpökaivoa, ja lisäksi kiinteistössä on aurinkosähköjärjestelmä. 15 prosenttia rakennuksen käyttämästä sähköstä tuotetaan paikan päällä.

”Kaikki katot ovat joko viherkattoja tai niillä on aurinkopaneelit. Työmaalla käytämme tuulivoimasähköä ja optimoimme valaistuksen ledien avulla. Kierrätämme 70 prosenttia kaikista työmaajätteistä, ja meille tulee jätelavat seitsemälle eri jätejakeelle maa-aineksen ja lajittelemattoman rakennusjätteen lisäksi”, Aaltonen kertoo.

Aaltonen korostaa myös rakentajan sosiaalista vastuuta.

”Siihen kuuluu esimerkiksi se, että jätämme rakennuksen taloteknistä laitteistoa läpinäkyvän pleksin taakse. Näin muun muassa sähkö- ja automaatioalan opiskelijat voivat jatkossa hyödyntää laitteistoa opinnoissaan. Lisäksi sitoudumme ottamaan opiskelijoita työmaalle harjoitteluun koulutus- ja oppisopimuksilla. Ja parhaillaan kartoitan opettajien kanssa heidän toiveitaan opetustilojen yksityiskohdista. Ne on tärkeää ottaa huomioon, jotta uusi kampus täyttää sen tehtävän, johon se on tarkoitettu.”

Kuvateksti: Helsingin Roihupellon suurkampukselle tulee monenlaisia tiloja luokkahuoneista konehalleihin. Niitä käyttää noin 4 500 opiskelijaa, jotka opiskelevat nyt kuudessa eri toimipisteessä. Kuva: Verstas Arkkitehdit Oy

Artikkeli: Sanoma Tekniikkajulkaisujen tuottama kaupallinen sisältö

Sinua saattaisi kiinnostaa

Uusi Kalajärven koulu on valmis – kolmivaiheinen hanke valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2026

Lujatalo on voittanut Päijät-Hämeen keskussairaalan rakennusvaihe 8 -rakennushankkeen

Mies joka ei koskaan leimannut ulos